Kaari

 

UTRIO
Kaari Marjatta

Syntynyt 28.7.1942 Helsingissä.
Vanhemmat: toimitusjohtaja Untamo Utrio 1905-1980 ja
toimittaja, suomentaja Meri Utrio (Vitikainen) 1918-2004.
Puoliso Kai Linnilä s. 1942 aviol.1974-2017 .
Lapset: Karri Virkajärvi 1969, Antti Virkajärvi 1971, Lauri Linnilä 1976.
Ylioppilas Hgin Tyttölukiosta 1962, FK Hgin Yliopisto 1967, kirjailija,
taiteilijaprofessori 1995-2000.
Kotipaikka Somero

Luottamustoimet:
Valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen 1982-88, vpj 1985-88.
Suomen Kirjailijaliiton hallituksen jäsen 1987-91.
Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlatoimikunnan jäsen 1985-88,
75-vuotisjuhlatmk 1988-93.
Someron kunnanvaltuuston jäsen (sitoutumaton sos.dem.-ryhmässä) 1980-88,
kunnanhallitus 1985,
kirjasto- ja kulttuuriltk:n pj 1989-92.
Minna Canthin Seuran pj 1999-2005.
Tarja Halosen kansalaisvaltuuskunnan pj 1999-2000, 2005-2006.
Väinö Tanner-säätiön akateemikko 2000-.

Palkinnot yms:
Valtion kirjallisuuspalkinto 1973.
SAK-palkinto 1984.
Liike ja Virkanaisten Liiton Vuoden Nainen 1985.
Deutsche Sachbuchpreis 1989.
Kirjapöllö 1992.
Pro Finlandia 1993.
Taiteilijaprofessori 1995-2000.
Kalevalaisten naisten Larin Paraske -palkinto 1996.
Marja-Liisa Vartio -palkinto 1998.
Suomen Kätilöliiton tunnustuspalkinto äitien ja lasten hyväksi tehdystä
työstä 1999.
Suomen Tietokirjailijoiden Varelius-palkinto 1999.
Kodin Kuvalehden Juhannusruusu 2000.
Valtion tiedonjulkistamispalkinto elämäntyöstä 2002.
Helsingin Yliopiston Vuoden Alumni 2002.
Glorian Antiikin Maineteko 2006.
Kotilieden Tiedepalkinto 2007
Minna Canthin seuran kulttuuripalkinto 2008
Mikael Agricola -mitali 2008
Maakuntakirjailijat Ry:n ansiomitali 2009
WSOY:n Säätiön palkinto 2011
Suomen Kulttuurirahaston H.G.Porthan-mitali 2013
Suomen Kirjailijaliiton palkinto 2014
Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston Agricola -mitali 2018

Teosluettelo:
Kustantaja Tammi ellei toisin mainita. Käännökset nimen jälkeen.
(nimi, kääntäjä, vuosi, kustantaja)
1968 Kartanonherra ja kaunis Kirstin
– Ruotsiksi Sjöhälten och skön Kristin, Tor Bränn. 1969, Rabén & Sjögren,
Stockholm. Kristin, 1989, Fingraf, Södertälje.
1969 Sunneva Jaarlintytär
– Ruotsiksi Sunneva Jarlsdotter, Tor Bränn. 1970, Rabén & Sjögren,
Stockholm. Jarlens dotter, 1989, Fingraf, Södertälje.
1970 Sunneva keisarin kaupungissa
– Ruotsiksi Sunneva i kejsarens stad, Tor Bränn. 1971, Rabén & Sjögren,
Stockholm. Den gyllene staden. 1989, Fingraf, Södertälje.
1971 Vehkalahden neidot
1972 Pirita, Karjalan tytär
– Ruotsiksi Pirita Karelens dotter, Sinikka Lilieholm. 1988, Fingraf,
Södertälje.
1973 Viipurin kaunotar
– Ruotsiksi Elina jungfru av Viborg, Sinikka Lilieholm. 1981, Fingraf,
Södertälje.
1974 Aatelisneito, porvaristyttö
– Ruotsiksi Med näbb och klor, Sinikka Lilieholm. 1983, Fingraf,
Södertälje.
– Äänikirja lukija Riitta-Liisa Helminen. 1996, Oy Suomen Äänikirjat Ab,
Uusikaarlepyy.
1975 Kun nainen hallitsi, rakasti ja vihasi
1976 Pirkkalan pyhät pihlajat
1977 Pappilan neidot
– Äänikirja lukija Leena Kellosalo. 1993, Oy Suomen Äänikirjat Ab,
Uusikaarlepyy
– Viroksi Kirikla neiud, Meida Luiga. 1995, Sinisukk & co, Tallinn.
– Tammen Isotekstiset-sarja 1994
1977 Rakas Henrietta
– Viroksi Armas Henrietta, Merle Krigul. 1993, Sinisukk & co, Tallinn.
– Tammen Isotekstiset-sarja 1996
1978 Karjalan kruunu
– Äänikirja lukija Lis Laviola. 1998, Oy Suomen Äänikirjat Ab,
Uusikaarlepyy
1979 Rautalilja
– Tammen Isotekstiset-sarja 1999
1980 Neidontanssi
1980 Porvarin morsian
1981 Katarinan taru
1982 Pormestarin tytär
– Äänikirja lukija Katriina Rinne. 1990, Oy Suomen Äänikirjat Ab,
Uusikaarlepyy.
1982 Ruusulaakso
1984 Eevan tyttäret, eurooppalaisen naisen, lapsen ja perheen historia
– Ruotsiksi Evas Döttrar kvinnans, barnets och familjens historia,
Ulla Ruusulehto. 1985,
Bokförlaget Prisma, Stockholm.
– Saksaksi Evas Töchter Die weibliche Seite der Geschichte,
Vilma Vaikonpää/Angela Plöger. 1987, Rasch und Röhring Verlag, Hamburg.
1991, Wilhelm Heyne Verlag, München.
– Unkariksi Éva lányai Az európaí nó története, Éva Papp. 1989, Corvina,
Budapest.
– Tšekiksi Dcery Eviny historie evropské ženy, Marketa Hejkalová.
1994 Nakladatelství Hejkal, Praha.
– Puolaksi Córki Ewy historia kobiety europejskiej, Mariola Gasiorowska.
1998, Wydawnictwo 69, Warszawa.
– Liettuaksi Ievos Dykterys Europos moters ir šeimos istorija,
Izabelé Kovarskiené. 1998, Tyto Alba, Vilnius.
– Koreaksi Chajaknamu Publishers, Soul 2000
1985 Venus, naiskauneuden tarina
1986 Kalevan tyttäret, Suomen naisen tarina
1987 Laps’ Suomen (Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen kanssa), Otava
1988 Isabella
– Tammen Isotekstiset-sarja 1988
– Äänikirja lukija Maire Ylitalo. 1989,Suomen Kasettikirjatuotanto Oy
1988 Tulin onneni yrttitarhaan (Salme Sauren kanssa), Otava
1989 Kuka olet, Elissa? (nuortenromaani)
1989 Vendela
– Äänikirja lukija Lis Laviola. 1998, Oy Suomen Äänikirjat Ab,
Uusikaarlepyy.
– Viroksi Vendela, Maire Jürima. 1996, Sinisukk & co, Tallinn.
1990 Haukka, minun rakkaani
– Tammen Isotekstiset-sarja 1991
1991 Vanajan Joanna
– Äänikirja lukija Virpi Haatainen. 2001, Oy Suomen Äänikirjat Ab,
Uusikaarlepyy.
1991 Vuosisatainen Viipuri
1991 Suuri prinsessakirja (Kaarina Helakisan ja Matti Kodan kanssa) Otava
1992 Vaskilintu
– Saksaksi Bronze Vogel, Angela Plöger. 1998, Kabel Verlag, Hamburg.
– Puolaksi Miedziany Ptak 1-5, Mariola Gasiorowska-Siudzinska. 1997,
Almapress, Warszawa.
– Viroksi Vasklind 1-2, Andres Lepp. 1993, Sinisukk & co, Tallinn.
– Äänikirja lukija Lis Laviola. 1992, Oy Suomen Äänikirjat Ab,
Uusikaarlepyy.
1993 Uhritulet
– Äänikirja lukija Leena Kellosalo. 1994, Oy Suomen Äänikirjat Ab,
Uusikaarlepyy.
– Ruotsiksi Offereldrar, Camilla Frostell. 1998, Wahlström & Widstrand,
Stockholm.
1995 Kuukiven kevät Otava
– Englanniksi The Spring of the Moonstone, Hildi Hawkins. 1995, Otava.
– Viroksi Kuukivi kevad, Andres Lepp. 1995, Sinisukk & co, Tallinn.
1995 Tuulihaukka
– Puolaksi Jastrzab, Mariola Gasiorowska-Siudzinska. Warszawa 2000
1995 Rusoposkia, huulten purppuraa, kosmetiikan historia
(Taina Heikkilän ja Una Nuotion kanssa), Tekniikan museo
1995-97 Familia, eurooppalaisen perheen historia I-VI
1996 Iisalmen serkku
– Äänikirja lukija Anna Koivusalo. 1997, Oy Suomen Äänikirjat Ab,
Uusikaarlepyy
1998 Katarina (Neidontanssi ja Katarinan taru uudistettu painos)
– Äänikirja lukija Anna Koivusalo. 1998, Oy Suomen Äänikirjat Ab,
Uusikaarlepyy
1998 Perhekirja, eurooppalaisen perheen historia
1999 Kirstin (uudistettu painos Kartanonherra ja kaunis Kirstin)
– Äänikirja lukija Lis Laviola. 1999, Oy Suomen Äänikirjat Ab,
Uusikaarlepyy.
1999 Pirita Karjalan tytär (uudistettu painos)
– Äänikirja lukija Lis Laviola. 1999, Oy Suomen Äänikirjat Ab,
Uusikaarlepyy.
2000 Yksisarvinen
– Äänikirja lukija Lis Laviola. 2000, Oy Suomen Äänikirjat Ab,
Uusikaarlepyy.
2001 Bella Donna, kaunis nainen kautta aikojen
2002 Ruma kreivitär
– Äänikirja lukija Lis Laviola. 2002, Oy Suomen Äänikirjat Ab,
Uusikaarlepyy.
2002 Ruusulamppu, Kaisaniemen Dynamo
2003 Viipurin kaunotar (uudistettu painos)
– Äänikirja lukija Lis Laviola. 2003, Oy Suomen Äänikirjat Ab,
Uusikaarlepyy.
2003 Rakas Henrietta
2003 Viipurin kaunotar
– Äänikirja lukija Lis Laviola. 2003, Oy Suomen Äänikirjat Ab,
Uusikaarlepyy.
2004 Vanajan Joanna (uudistettu painos)
2004 Saippuaprinsessa
– Äänikirja lukija Lis Laviola. 2004, Oy Suomen Äänikirjat Ab,
Uusikaarlepyy.
2005 Ruusulaakso (uudistettu painos)
– Äänikirja lukija Lis Laviola. 2005, Oy Suomen Äänikirjat Ab,
Uusikaarlepyy.
2005 Vaskilintu (uudistettu painos)
2005 Suomen Naisen vuosisadat I-IV (päätoimittaja ja kirjoittaja)
2006 Tarpeellisia neuvoja naisille
2006 Suomen naisen tie. Pirtistä parlamenttiin. Suomalaisen naisen historia.
2006 Haukka minun rakkaani (uudistettu painos)
2006 Isabella (uudistettu painos)
– Äänikirja lukija Lis Laviola. 2006, Oy Suomen Äänikirjat Ab,
Uusikaarlepyy.
2007 Tuulihaukka (uudistettu painos)
2007 Ilkeät sisarpuolet
2008 Kiilusilmä feministi eli miksi en enää matkusta junalla. Kolumneja.
2009 Aatelisneito, porvaristyttö (uudistettu painos)
2009 Laps’ Suomen. Suomalaisen lapsen historia kuvataiteessa. (Yhdessä Sari Savikon kanssa)
2009 Vaitelias perillinen
-Äänikirja Lukija Kaija Kärkinen
2010 Uhritulet (uudistettu painos)
2011 Oppinut neiti Amanita (äänikirja Storytel)
2012 Sunneva (uudistettu yhteisnide)
2013 Seuraneiti Amanita (äänikirja Storytel)
2014 Yksisarvinen (uudistettu painos)
2015 Paperiprinssi Amanita (äänikirja Storytel)
2017 Hupsu rakkaus Amanita

Muu tuotanto ja toiminta:
·Jatkoromaaneja, novelleja, asia-artikkeleita sanoma ja
aikakauslehdissä.
·TV ja radiokäsikirjoituksia
·Toiminut kirjallisuuskriitikkona ja kolumnistina useissa sanoma- ja
aikakauslehdissä, viimeksi Iltalehdessä ja ET-lehdessä
·Toiminut ohjaajana kirjoittajaseminaareissa: Orivesi, 1973-79,
Salon ja Someron kansalaisopistot, 1975-77.
·Runsaasti luentoja ja esitelmiä kotimaassa ja ulkomailla.

Kaari Utrio on viiden vuosikymmenen ajan ollut yksi Suomen suosituimpia
kirjailijoita. Hänen historiallisia romaanejaan ja tietokirjojaan lukee
koko kansa jo kolmessa polvessa. Utrio korostaa teoksissaan naisen
merkitystä ja voimaa, ja samalla vastuuta, yhteiskunnan koossapitävänä
tekijänä. Hänen kirjoissaan nousee hämärästä esiin arjen historia ja
lapsen historia. Kaari Utrion vaikutus suomalaisen naisen ajatteluun on
kenties merkittävämpi kuin kenenkään muun yksityisen ihmisen. Utrion
romaaneissa kansamme menneisyys kuvastuu tarkkaan tutkittuna tietona,
johon kietoutuvat tarinat, seikkailut, romantiikka ja huumori. Utrion
tuotanto on lajissaan ainutlaatuista Suomessa. Utrio on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija.

Kaari Utrion tuotannosta on tietoja seuraavissa teoksissa ja
tutkimuksissa:

Enteitä ja uhmaa Kirjailijan nuoruus
Näytteitä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkiston
kokoelmista
Toimittanut Raija Majamaa
SKS Helsinki 1987

Suomalaisia kirjailijakuvia
Toimittanut Liisa Enwald
Kirjayhtymä Helsinki 1987

“Sain roolin johon en mahdu”
Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja
Toimittanut Maria-Liisa Nevala
Otava 1989

Kulturtidskriften Horisont
Redaktörer Maria Sandin och Roger Jacobsson
Nr 5-6 1991

Kristina Malmio:
Lilja av stål. Kaari Utrio och den romantiska genrens normer
Åbo Akademi Litteraturvetenskapliga institutionen meddelanden nr 18
1992

Hemmet, Rummet och Revolten
Studier i litterärt gränsoverskridande
Pia Ingström – Kristina Malmio – Maria Österlund
Litteraturvetenskapliga institutionen vid Åbo Akademi
1996

Arsis 1-96 Taiteilijaprofessori taiteen virkamies?
Taide- ja kulttuuripolitiikan aikakauslehti
Taiteen keskustoimikunta

Taiteen huipulta – The apex of the Arts
Taiteen akateemikot ja taiteilijaprofessorit Suomessa 1997
Taiteen keskustoimikunta
1998

Suomalaisia nykykirjailijoita
kirjoittanut Pekka Tarkka
Tammi 2000

Parnasso
3.nide syyskuu 2002
Kaari Utrion 60-vuotissyntymäpäivähaastattelu
kirjoittanut Joni Pyysalo.
Yhtyneet kuvalehdet

Miten kirjani ovat syntyneet
Toimittanut Ritva Haavikko
WSOY 2002